Lisäbonuksena on suoritettu pyörällä kumoonajo, niin että itse ollaan melkoisilla mustelmilla ja kuhmuilla ja pyörän kori otti sen verran vauriota, ettei sillä enää kesäkurpitsaa kotiin tuoda.
When life gives you lemons, make lemonade, or margarita, ja kun Rekohaun puutarha mainostaa viimeisiä mansikan taimia, tee mansikkamaa.
Kuudesta mansikasta se lähti
Ja sitten kun kaikki oli hieman ad hoc (mansikkaidea oli hylätty jo aiemmin) niin penkki sai peiton harsosta. Korjataan tilannetta sitten myöhemmin kauppakäynnin jälkeen.
Yksivuotisen puolella alkaa sadonkorjuu lähestyä. Ehkä. Pitää lukea vielä jostain milloin avomaankurkku on kerättävissä.
Viikon viimeisellä peltokäynnillä käskytettiin taas miestä. Vanha tuttu kasvihuone sisältää nyt pienenpienen paprikan. Tomaatti sai tomaattitukensa ja muut kasvit hieman tukikeppejä.
Leikkauksesta on jo sen verran, että varovaisesti voi kyykätä ja laittaa kasveja purkeista peltoon.
On sitä mitä nimilappu sanoo
Viime vuonna oli yksi hokkaido, tänä vuonna kaksi, ettei vaan tule tyhjää tilaa jätettyä.
Olisinpas muistanut ne tukikepit
Tämä on ehkä Black Cherry -kirsikkatomaatti. Ehkä, koska tuli ilman nimilappua. Pari kaveriaan menivät onneksi kaverin palstalle, niin vaihdellaan sitten hedelmiä jos tekeekin jotain ihan muuta. Pitäisi kestää pellolla. Katsotaan. Istuttaa sitä ei voinut vielä koska kaikki tukikepit olivat kellarissa ja tomaattituki parvekkeella.
Mahdollinen yllätystomaatti
Yllätykset jatkuvat myös palstan kulmalla kasvaneen sipulikasvin kanssa. Laitoin sillekin pari nimilappua, etten kävele sen yli kovin montaa kertaa.
Ei retiisi
Toiseen lavaan meni nyt sitten avomaankurkku. Taustalla vappuna kaverin takapihalla pussiin istutettua Jussi-perunaa. Ehkä juhannusperuna, ehkä ei.
Avo + kurkku = avomaankurkku
Viimeiseen valmiiseen kaivantoon meni hieman Annabelle-perunaa. 2024 kokeiltujen siiklien kanssa ei mennyt ihan putkeen, katsotaan nyt mitä näistä tulee.
Kuka siihen on haudattuna, kysyi miehen työkaverit
No niinhän siinä kävi, että palstalla olisi saanut alkaa viljellä heti kulmakeppien viemistä seuraavana päivänä. Sattui vaan olemaan yksi pikku leikkaus sillä viikolla. Tuloksena 15-senttinen haava kyljessä ja käskynä käyttää 2 kk haavateippiä paranevaa haavaa tukemassa.
Sai tällaiset puutarhanvihreät vaatteet talon puolesta
Operaatiosta seurasi myös ehdoton kielto tehdä mitään raskasta kahden viikon ajan. Pannaan meni nostaminen, työntäminen, vetäminen, kantaminen, kaivaminen…
Samaan aikaan toisaalla (ainakin melkein), puutarhaileva kaveri muutti takaisin Tampereelle ja sattuipa saamaan palstan samalta alueelta. Niinpä tänä vuonna sähköpyörän sijaan tavarat siirtyivät pellolle auton kyydissä.
Vanhaa ja uutta on viety palstalle
Kaivuukelvottoman puutarhurin ja tavaroiden autokyydin lisäksi uutena viritelmänä on kokeilla kasvattaa sipuleita ja porkkanoita lavakauluksesssa. 2024 molemmat kasvoivat ihan hyvin, 2025 sipulit kelluivat tiehensä ja porkkanat olivat nysiä. Entäs jos niitä nyt pikkasen kohottaa lavakauluksen ja lisämullan avulla? Watch this space.
Ulkona on kylmä ja sohvalla on lämpöviltti, joten tässä ollaan. Pelto viettää talveaan ei-niin-syvän lumen alla. Jännitystä kuvioon lisää se, että tänä vuonna tulee täyteen 2 vuotta monivuotisen palstan jonossa. Ehkä 25 neliölle savea sanotaan jo tänä vuonna hyvästit ja siirrytään eteenpäin seuraaville savineliöille. Tai sitten ei.
Asioita, joita 2 vuodessa on savipalstalla oppinut.
Porkkana ei edelleenkään pidä savimaasta, tilanne ei ole muuttunut 80-luvusta mihinkään.
Sipuli ei ui, joten josko väsäisit ensi kesäksi sipulille lavakauluksen keskelle pelto ja nostaisit ne maasta ylemmäs, tai ostaisit sipulisi kaupasta.
Maissin kasvattaminen on onnenkauppaa.
Soijapavut kannattaa hankkia pakastealtaasta.
Yrttien kasvattaminen kuulostaa hirmu hyvältä idealta, mutta kokkaat kuitenkin keittiössäsi kun niitä tarvitset ja 3+3 km pyöräily yrtin perään kesken kokkaamisen ei ole logistisesti toimivinta.
Hokkaidokurpitsa tykkää savesta, vesisateesta, helteestä, ja rikkaruohopaperin alle pesän tehneet muurahaisetkin ovat näköjään ihan ok.
Herneet kannattaa ehkä jatkossakin hakea torilta eikä yrittää kasvattaa niitä amatöörinä ulkoilmassa.
Siiklit savipellossa kasvavat mitenkuten, mutta luonto tykkää nakertaa niitä turhan paljon.
Mitäpä ensi kesänä viljellä? Hokkaidoja istutan kaksi, toiveissa 0-6 kurpitsaa. Maissi on ehkä nyt hetkeksi nähty. Mies haluaisi laittaa pellolle chilin, mutta taitaisi tarvita sille kasvihuoneenkin. Sipulit ja porkkanat houkuttelevat edelleen, koska niitä meillä kuluu. Vuosi 2025 oli kesäkurpitsaton, palatako niiden pariin? Missä on nettisivu, jolla voit arvioida savipellolle sopivien kasvattien toimivuutta?
Siinä se oli, vuoden 2025 kasvatuskausi. Enemmän sai vettä kuin satoa. Kauden selvä voittaja oli hokkaidokurpitsa, jota ei mikään keli hetkauttanut. Häviäjiä olivat kaikki muut maissia pienemmmät kasvit. Pitäisiköhän ensi vuonna ostaa kehäkukatkin taimina…
Kulkureitit jäivät jäljelle
Kesäkuntosali on nyt suljettu! Sanotaan sille heipat naapurin auringonkukkien myötä.
Heinäkuussa lomailtiin mutta käytiin myös huokailemassa pellolla.
Ensin satoi kesäkuun ja sitten satoi heinäkuun alun.
Punasipulit eivät oppineet uimaanRiisin viljelyä olisi kannattanut kokeilla
Sitten tulivat 30 asteen helteet ja punasipulien sijaan veteen hyppäsi viljelijä. Pellon kastelu tuntui vähän pisaran kantamiselta kaivolta Saharaan.
Soijapavut eivät itäneet
Tillit sinnittelevät, porkkanat ovat lähinnä korsia (joissa on 2 sentin porkkanoita päässä), kehäkukkia ei ole näkynyt.
Soijapapuja ostetaan tänäkin vuonna kaupan pakastealtaasta ja herneet kuolivat sateissa. Punasipuleja on jäljellä kaksi kokonaisesta istutetusta pussillisesta.
Maisseihin tuli ensin yksi tähkä, mutta helteet saivat satotoiveet kasvamaan eksponentiaalisesti, nyt niitä on jo 11.
Pituutta riittää
Kauden uusi tuttavuus hokkaidokurpitsa sen sijaan mennä porskuttaa. Kirjaimellisesti, sillä pari kertaa sen köynnöstä on haettu jo naapurin puolelta.
Narujen rajaamalla alueella se ensin oli
Päästään taas lukemaan internettiä kurpitsankasvatuksesta, sillä on siellä köynnöksen lisäksi myös kurpitsan alkuja.
No mutta hei
Viime vuonna tähän aikaan oli ehditty syödä pellolta vaikka mitä, tänä vuonna talouden vihannekset on toimittanut Tammelentori, Kauppahalli ja Reko-haku.
Mutta onhan tässä vielä pari kuukautta aikaa viljellä, jospa pelloltakin jotain kasvaisi syötäväksi asti.
Ihan itse äsken laskin, että kesäkuussa olen selvinnyt käymään pellolla 7 kertaa. Työmatkat jatkuivat vielä kesäkuun puoliväliin ja sitten alkoivat sateet. Pelto on kuitenkin saatu muutettua kasvimaaksi ja kastelukin on hoitunut lähes kokonaan taivaalta. Jos tulevan viikon sääennuste paikkansa pitää niin eipä tarvitse silloinkaan mennä, nimimerkillä kiskoin tuossa aiemmin kumisaappaani savipellon yllätysmudakon otteesta irti.
No mitä siellä nyt sitten kasvaa kun joka käynnistä ei ole selvinnyt edes kirjoittamaan?
Ekana peltoon päässeet maissit ovat olleet siellä nyt 1.6. alkaen ja ovat jo alkaneet kasvaa kokoa.
Harsosuojan alta paljastui hyvinvoivia maisseja
Melkein viikko maissin jälkeen, 6.6., maahan pääsi tämän vuoden opiskeltava, hokkaidokurpitsa. Reilussa parissa viikossa on saatu tapettua pari alinta lehteä mutta tehtyä myös nippu kukannuppuja.
Kohta googlataan taas miten tätä hoidetaan
Kurpitsan alla on tänä vuonna puutarha.comin maatuva paperikate, katsotaan miten se toimii.
Kurpitsapäivänä taisin myös ripotella pellon reunaan Daisy Citrus Mix -kehäkukat, ihan vain koska pidän kukkasista.
Sitten työmatkailtiin välissä.
Siellä oli muuten vaan komeita maisemia
Työmatkan jälkeen ja viikkoa ennen juhannusta olikin sitten raivokas kaivamis-, istututus- ja kylvämis-show, jotta rikkaruohot eivät ihan vallanneet koko plänttiä. Turtolan Honkasen puutarhamyymälästä (RIP 😭) löytyi punasipulin istukassipulia, se sai kaverikseen Flyaway-porkkanaa, viereisiin penkkeihin menivät Berlicum 2 -porkkana ja White Lisbon -pillisipuli ja viimeiseen penkkiin Norli-sokeriherneet.
Herneet merkattu vessapaperirullan renkailla
Kaikki edellämainitut ehkä kasvavat jo penkeissään. Ehkä.
Ööh
Ainoana hellepäivänä pidettiin grillausiltaman mittainen tauko ja sitten käytiin iskemässä epätoivoiset Summer Shell -soijapavut peltoon kera paperikatteen ja kasvihuonepeitteensä ja vielä reunaan rivi tilliä, koska pidän sen tuoksusta.
Onnea matkaan
Sitten kun soijapapu ei idä, ripottelen koko kohdan täyteen paperikatteen kaupanpäällisinä tullutta kesäkukkaseosta ja ostan edamameni kaupan pakastimesta. Parvekkeelle unohtuneelle rosmariinillekin siinä olisi hyvä tila.
Ratikalla ryytimaalle 