Sadonkorjuuta

Kesäloman aikana pelloilta on saanut jo vähän itsekasvatettua ruokaa mukaan.

*Ensimmäiset kurkut ja kolme satunnaista kuukausimansikkaa*

*Vappuna pussiin pistetyt perunat ja vähän lisää raparperiä*

Kesäkurpitsoja on alkanut hiljakseen kehittyä ja niitä on jo kaikenlaisiin ruokiin laiteltukin.

Minimansikkamaa sai Pirilästä pari ahomansikkaa lisäksi sekä tällaisen lampaanvillakatteen, kun etanat eivät kuulemma tykkää hajusta eivätkä pinnasta.

Pirilän lisäksi on ehditty käymään Serlachius-museoissa katsomassa taidetta ja luontoa ja haaveiltu kukkapenkeistä mummolan tyyliin.

Lisäbonuksena on suoritettu pyörällä kumoonajo, niin että itse ollaan melkoisilla mustelmilla ja kuhmuilla ja pyörän kori otti sen verran vauriota, ettei sillä enää kesäkurpitsaa kotiin tuoda.

Minimansikkamaa

When life gives you lemons, make lemonade, or margarita, ja kun Rekohaun puutarha mainostaa viimeisiä mansikan taimia, tee mansikkamaa.

Ja sitten kun kaikki oli hieman ad hoc (mansikkaidea oli hylätty jo aiemmin) niin penkki sai peiton harsosta. Korjataan tilannetta sitten myöhemmin kauppakäynnin jälkeen.

Yksivuotisen puolella alkaa sadonkorjuu lähestyä. Ehkä. Pitää lukea vielä jostain milloin avomaankurkku on kerättävissä.

Porkkanoita, prkl

Kausi lähenee loppuaan, ja pellolta on tuotu kotiin jo kaikki mahdollinen ja vähän sitä mahdotontakin. Kaivoin ja kiskoin savesta irti kaikki porkkanat mitä vain sain.

Siivoamisen ja pilkkomisen jälkeen niistä sai kupillisen pikku dippiporkkanoita.

Kurpitsaa kotiin

Hokkaidot alkoivat näyttää siltä, että ne voisivat muuttaa kerrostaloon loppusäilytykseen. Taas luettiin intenettiä että mistä ihmeestä ne pitää köynnöksestään katkaista ja ei tultu hullua hurskaammaksi.

*Ruokalajit 1 ja 2 on otettu pellolta mukaan*

Sateisempaan keliin on myös palattu, liukastuminen on ihan yhden askeleen päässä parissakin kohdassa peltoa.

Kesävieras pellolla

Pellolta löytyy välillä muutakin kuin vesilätäköitä, huonosti kasvavia viljelmiä ja saunapeflettejä.

Kukkaset ilahduttivat livenä. Eivät niinkään kuvassa.

Luulen, että tämän vuoden porkkanoista ei kauhean kummoista ateriaa saa.

Maissintähkät ovat, no, melkoisen vaihtelevia laadultaan.

Sadonkorjuussa käyty

Pellonhoidollisissa toimenpiteissä oli tänään vuorossa kukkasten kuvaus. En kyllä tiedä mihin olen tarkentanut.

Vähän piti korjata satoa, koska tilli oli alkanut kellastua. Maissien kanssa oltiin vähän fifti-siksti syömiskelpoisuuden kanssa. Punasipulilla ei myöskään pitkälle pötkitä.

Hokkaidot saivat jäädä pefleteilleen.

Pehmusteita ja porkkanaa

Ystäväni internet kertoi, että kurpitsalle pitää laittaa alusta.

Hätäpäissäni laitoin harsoa, koska varastoissa ei ollut yhtään 80- ja 90-luvulla mummulan saunassa ostettua mitäliemuovi-peflettiä. Googlataan myöhemmin.

Mukaan piti ottaa myös testiporkkana.

Kauden loppu lähenee

Kelit näyttää sellaiselta, että kohta on parempi olla siisteissä sisätöissä savipellolla puuhailun sijaan. Niinpä mukaan kerääntyi kopallinen tomaatteja ja muutama erikokoinen kesäkurpitsa.

Keltaiset pikku tomaattimme ovat äärimmäisen herkullisia, mutta niitä on ollut äärettömän vaikea saada kypsäksi vaihtelevissa ulkoilmaolosuhteissa. Laji itse (Lemon Sherbet) oli kyllä ulkoilmaan sopiva, mutta ulkoilma ei tainnut olle sille sopiva. Ihan pikkasen kiinnostaisi kokeilla kasvattaa ensi vuonna parvekkeella.

Laitoin kaksi taimea, aivan liian lähekkäin, lannoitin varmaan huonosti ja muutenkin jäivät vähän välillä oman onnensa nojaan.

Periksiantajat ry

Tältä näyttää, kun ihminen on palannut töihin eikä syksyn häämöttäessä jaksa enää kitkeä pellonpalallaan.

Tältä näyttää, kun ihminen ei erota kasvatettua kukkasta luonnonkukasta kukka-korianteripenkissään ja antaa sen vain rehottaa. Pörriäiset muuten tykkäsi.

*Sateessa kallistuneen ja kellastuneen kukkaisellista*

Tältä näyttää, kun ihminen ei jaksa siistimmällä tavalla korjata rosmariinisatoaan. Pakastimessa on nyt melkoisen yllättäviä oksapusseja.

Oman ruokani kasvattaja

Kesä 2024 tiivistettynä pellille.