Viikon viimeisellä peltokäynnillä käskytettiin taas miestä. Vanha tuttu kasvihuone sisältää nyt pienenpienen paprikan. Tomaatti sai tomaattitukensa ja muut kasvit hieman tukikeppejä.

Level 1 puutarhamartan seikkailut viljelmien välissä
Viikon viimeisellä peltokäynnillä käskytettiin taas miestä. Vanha tuttu kasvihuone sisältää nyt pienenpienen paprikan. Tomaatti sai tomaattitukensa ja muut kasvit hieman tukikeppejä.

Leikkauksesta on jo sen verran, että varovaisesti voi kyykätä ja laittaa kasveja purkeista peltoon.

Viime vuonna oli yksi hokkaido, tänä vuonna kaksi, ettei vaan tule tyhjää tilaa jätettyä.

Tämä on ehkä Black Cherry -kirsikkatomaatti. Ehkä, koska tuli ilman nimilappua. Pari kaveriaan menivät onneksi kaverin palstalle, niin vaihdellaan sitten hedelmiä jos tekeekin jotain ihan muuta. Pitäisi kestää pellolla. Katsotaan. Istuttaa sitä ei voinut vielä koska kaikki tukikepit olivat kellarissa ja tomaattituki parvekkeella.

Yllätykset jatkuvat myös palstan kulmalla kasvaneen sipulikasvin kanssa. Laitoin sillekin pari nimilappua, etten kävele sen yli kovin montaa kertaa.

Toiseen lavaan meni nyt sitten avomaankurkku. Taustalla vappuna kaverin takapihalla pussiin istutettua Jussi-perunaa. Ehkä juhannusperuna, ehkä ei.

Viimeiseen valmiiseen kaivantoon meni hieman Annabelle-perunaa. 2024 kokeiltujen siiklien kanssa ei mennyt ihan putkeen, katsotaan nyt mitä näistä tulee.

Miten tehdään savimaahan koloja kasveja varten kun ei saa kaivaa? Otetaan mies mukaan ja osoitellaan sille kohtia, joihin lapio iskeä.

Ei kuulemma ole kaivanut näin paljon sitten armeijan.
Kotona muuten on edelleen alkukeväisiä chilejä, mutta raukkaparkoihin iski kirvainvaasio. Chilit asuvat nyt parvekkeella ja kirvoja lahdataan päivittäin, mutta taisi nyt tämä chilikausi mennä tähän.

No niinhän siinä kävi, että palstalla olisi saanut alkaa viljellä heti kulmakeppien viemistä seuraavana päivänä. Sattui vaan olemaan yksi pikku leikkaus sillä viikolla. Tuloksena 15-senttinen haava kyljessä ja käskynä käyttää 2 kk haavateippiä paranevaa haavaa tukemassa.

Operaatiosta seurasi myös ehdoton kielto tehdä mitään raskasta kahden viikon ajan. Pannaan meni nostaminen, työntäminen, vetäminen, kantaminen, kaivaminen…
Samaan aikaan toisaalla (ainakin melkein), puutarhaileva kaveri muutti takaisin Tampereelle ja sattuipa saamaan palstan samalta alueelta. Niinpä tänä vuonna sähköpyörän sijaan tavarat siirtyivät pellolle auton kyydissä.

Kaivuukelvottoman puutarhurin ja tavaroiden autokyydin lisäksi uutena viritelmänä on kokeilla kasvattaa sipuleita ja porkkanoita lavakauluksesssa. 2024 molemmat kasvoivat ihan hyvin, 2025 sipulit kelluivat tiehensä ja porkkanat olivat nysiä. Entäs jos niitä nyt pikkasen kohottaa lavakauluksen ja lisämullan avulla? Watch this space.

Ja niin käsky kävi 4H:ltä, että nyt olisi aika viedä omat kepit palstalle tulevaa palstan mittailua varten. Jossain tuossa se on. Noin suunnilleen.

Pitipä käydä katsomassa, miltä pellolla kuukausi edellisen visiitin jälkeen näyttää. Edistyneeltä.

Tänä vuonna kevät on aikaisessa, ja niin on puutarhurin pyörälenkkeilykin. Uteliaisuuttani lähdin katsomaan, miltä pellolla näyttää, joko lumi on sulanut. No kyllä.

Tänäkin vuonna olisi tarkoitus jatkaa vanhan tutun savimaan kanssa.
Lauantain Aamulehden mukana tuli näköjään vähän muutakin postia.

Näistä pikku siemenistä vain kaksi oli itse valittua, joten kirjekuoren tutkiskelu oli kuin joulukalenterin avaamista.
Kerrostalossa on hieman vähissä tilat esikasvatukseen, joten pellolle ja varmaan myös parvekkeelle kasvit hankitaan aina valmiina taimina, mutta chilejä tänne mahtuu.
Ulkona on kylmä ja sohvalla on lämpöviltti, joten tässä ollaan. Pelto viettää talveaan ei-niin-syvän lumen alla. Jännitystä kuvioon lisää se, että tänä vuonna tulee täyteen 2 vuotta monivuotisen palstan jonossa. Ehkä 25 neliölle savea sanotaan jo tänä vuonna hyvästit ja siirrytään eteenpäin seuraaville savineliöille. Tai sitten ei.
Asioita, joita 2 vuodessa on savipalstalla oppinut.
Mitäpä ensi kesänä viljellä? Hokkaidoja istutan kaksi, toiveissa 0-6 kurpitsaa. Maissi on ehkä nyt hetkeksi nähty. Mies haluaisi laittaa pellolle chilin, mutta taitaisi tarvita sille kasvihuoneenkin. Sipulit ja porkkanat houkuttelevat edelleen, koska niitä meillä kuluu. Vuosi 2025 oli kesäkurpitsaton, palatako niiden pariin? Missä on nettisivu, jolla voit arvioida savipellolle sopivien kasvattien toimivuutta?

Ihan itse äsken laskin, että kesäkuussa olen selvinnyt käymään pellolla 7 kertaa. Työmatkat jatkuivat vielä kesäkuun puoliväliin ja sitten alkoivat sateet. Pelto on kuitenkin saatu muutettua kasvimaaksi ja kastelukin on hoitunut lähes kokonaan taivaalta. Jos tulevan viikon sääennuste paikkansa pitää niin eipä tarvitse silloinkaan mennä, nimimerkillä kiskoin tuossa aiemmin kumisaappaani savipellon yllätysmudakon otteesta irti.
No mitä siellä nyt sitten kasvaa kun joka käynnistä ei ole selvinnyt edes kirjoittamaan?
Ekana peltoon päässeet maissit ovat olleet siellä nyt 1.6. alkaen ja ovat jo alkaneet kasvaa kokoa.

Melkein viikko maissin jälkeen, 6.6., maahan pääsi tämän vuoden opiskeltava, hokkaidokurpitsa. Reilussa parissa viikossa on saatu tapettua pari alinta lehteä mutta tehtyä myös nippu kukannuppuja.

Kurpitsan alla on tänä vuonna puutarha.comin maatuva paperikate, katsotaan miten se toimii.
Kurpitsapäivänä taisin myös ripotella pellon reunaan Daisy Citrus Mix -kehäkukat, ihan vain koska pidän kukkasista.
Sitten työmatkailtiin välissä.

Työmatkan jälkeen ja viikkoa ennen juhannusta olikin sitten raivokas kaivamis-, istututus- ja kylvämis-show, jotta rikkaruohot eivät ihan vallanneet koko plänttiä. Turtolan Honkasen puutarhamyymälästä (RIP 😭) löytyi punasipulin istukassipulia, se sai kaverikseen Flyaway-porkkanaa, viereisiin penkkeihin menivät Berlicum 2 -porkkana ja White Lisbon -pillisipuli ja viimeiseen penkkiin Norli-sokeriherneet.

Kaikki edellämainitut ehkä kasvavat jo penkeissään. Ehkä.

Ainoana hellepäivänä pidettiin grillausiltaman mittainen tauko ja sitten käytiin iskemässä epätoivoiset Summer Shell -soijapavut peltoon kera paperikatteen ja kasvihuonepeitteensä ja vielä reunaan rivi tilliä, koska pidän sen tuoksusta.

Sitten kun soijapapu ei idä, ripottelen koko kohdan täyteen paperikatteen kaupanpäällisinä tullutta kesäkukkaseosta ja ostan edamameni kaupan pakastimesta. Parvekkeelle unohtuneelle rosmariinillekin siinä olisi hyvä tila.
Ja sitten ei muuta kuin sadetta pitelemään.