Kesäkuun kasvattelut

Kesäkuussa on savipellolla ollut oikein soveliaat kelit kasvien kasvaa, eikä puutarhurin kylkikään enää juuri menoa haittaa.

Perunaa kasvaa kolmessa kohdassa. Vappuna kaverin takapihallepussitettu Jussi on kasvanut jo komeaksi lehvästöksi, mutta ei sieltä juhannuksen varovaisessa kaivelussa löytynyt kuin peukalonpään kokoisia perunoita. Waiting for.

Toukokuun lopussa, tarkalleen 29.5., maahan eli siis perunaruukkuun meni lisää Jussia.

Ja kun nyt sattui jäämään tilaa ja oli ylimääräisiä perunoita niin ei muuta kuin vakoja kaivamaan.

Kasvatan myös ruohoja ja peltokukkasia.

Porkkana kasvaa hissukseen, sipulia saa taas hakemalla hakea. Kuva on tosin viikon vanha, nyt porkkanoilla on jo ihan porkkanan lehtiset ja sipuleitakin on jo 4. Olen siis jo nelinkertaistanut viime vuoden sipulisadon!

*Tämän vuoden yrityksenä porkkanat ja sipulit lavakauluksessa lisämullalla varustettuna*

Tomaatissa (Black Cherry) on tomaatteja, avomaankurkussa (avomaankurkku) on kurkkuja, ja kesäkurpitsassa (vihreä) on kesäkurpitsoja.

So far so good. Hokkaidotkin kasvattavat iloisesti lehtiään ja on niissä jo kukan alkujakin.

Kaikkein kiinnostavin peltokasvi tänä vuonna on kuitenkin sinne muuttanut kotikasvattamon kirvainfestaatiosta kitunut chili. Ajateltiin, että olkoon siellä nyt testikappaleena kunnes henkensä heittää. Ympärillä on lavakauluksen kasvihuone, ja kaverina samettikukka mallia Tangerine Gem (piti olla kääpiösamettikukka, mutta en tiedä mikä siinä sitä kääpiötä on) sekä paprika, joka ei arvosta chilistä saamiaan kirvoja eikä myöskään ulkona kasvamista eli sen kanssa taitaa vuosi loppua ennen kuin se siitä kasvaa.

*Jonkun pitäisi näköjään suorittaa vähän kitkentää kasvihuoneessaan*

Chili sinnittelee, on tehnyt pari uutta lehteä, mutta kaikien yllätykseksi, myös muutamia chilejä.

Kotonakin kasvaa, sillä Siberian Indooria ei muutama (kymmenen) kirvaa tunnu haittaavan. Fingers crossed!

Sitten satoi viikon

…ja pysyttelin lähinnä kotona kuivassa. Sillä aikaa kesäkurpitsa keksi, miten tehdään kesäkurpitsoja.

Mukaan lähti onneksi muutakin, kuten ensimmäiset salottisipulit.

Kaikenlaisia kukkiakin näkyi.

Pikavilaus porkkanoihin

Porkkanoita odotellaan innolla, koska mikään ei ole niin maukas kuin juuri nostettu kesäporkkana. Porkkanoita odotetaan myös jännityksellä, koska menneisyyden savipelloilla kasvatetut porkkanat olivat hieman lyhyttä mallia.

*Porkkanat on jees, mutta pitäisikö sipulien näyttää tältä?*

Kesäkurpitsan kanssa meillä on pieniä haasteita. Itsepölyttyvä mallimme ei ole oikein oppinut itsepölyttymään tai kasvattamaan kunnollisia kesäkurpitsoja. Mutta tässäpä kuitenkin ensimmäinen poimittu sato! 31.5. tämäkin kesäkurpitsa kaivettiin savikkoon kasvamaan.

Otetaanpas tähän vielä läksiäiskuva.

Mistä sitä alkaisi?

No tietysti siitä päästä palstaa, missä maa on kovinta kaivaa. Tätähän ei kuitenkaan tiedä ennen kuin on pari kohtaa möyhentänyt ja ohikulkiessaan tökkää lapion multaan toisessa kohdassa.

Ensimmäisinä maahan pääsivät Turtolan Honkaselta löytyneet 4 maissia ja kesäkurpitsa, koska niitä oli turhan hankala säilyttää kotona kissoilta turvassa. Toinen nuorista harmaista kun oli heti maissinlehden nähdessään iskemässä hampaitaan siihen.

Maissi on uusi tuttavuus (no melkeinpä kaikki on) ja siitä oli tarkoitus lukea enemmän, mutta kun tulivat vastaan niin mikäs siinä, ostetaan ja toivotaan parasta. Lienevät liian lähekkäin mutta ainakin ruutukuviona niinkuin edelläkävijät kertoivat.

Kesäkurpitsa on onneksi jo vanha tuttu.

PS. Tämän vuoden kuvista saattaa joutua poistamaan ihmisiä ja asioita kuvankäsittelyssä. Antaa muiden olla incognito. Mutta siinä selitys jos joku mystinen tahra pistää kuvista silmään.

Illallinen

Ite kasvatin.

Kauden lopettelua

Lämpimät joskin sateiset kelit ovat jatkuneet, minkä huomaa puutarhalla. Kulkupolut ovat melkoisen mutaisia ja kumisaappaiden alla vain lotisee. Tänään näkyi taas sääennustus, jossa luvattiin viileneviä kelejä ensi viikonlopusta alkaen. Aletaan siis lähestyä kauden loppua.

Kasvihuoneessa oli vielä aika virkeää viidakkoa, mutta kyllä siitä jo näki, että syyskuun loppu lähestyy. Tänään olikin aika kerätä loppusato kotiin kypsymään ja viedä kasvusto kompostiin. Kaksi kukkurallista kottikärryllistä siitä tuli.

Pihalta talteen kerättiin soijapavun soijapavut. Pienimmät olisivat vielä voineet olla, mutta sama oli kerätä kaikki. Kotilot olivatkin keränneet talteen soijapavun lehdet. Olipa muuten valtavat juuret soijapavulla! Suunnittelen vielä sitä, että siivoisin soijapavun penkin, ja laittaisin siihen jotain kukkasipuleita. Olisihan se kiva, kun siinä olisi keväällä jotain väriä heti kauden alkuun.

Soijapavun huntu meni vielä hetkeksi kasvihuoneeseen kuivamaan ennen hyllylle viikkausta, mutta kesäkurpitsa saa vielä asustaa harsonsa alla. Siellä on yhä useampi kesäkurpitsa kasvamassa.

Mietin, että jättäisin samettikukat kukkimaan niin kauaksi aikaa kuin jaksavat, mutta kuulemma kannattaa poistaa etteivät siemenillään täytä koko laatikkoa. Pitänee vähän lukea vielä.

Kotiin tuli kypsymään 7 suippopaprikaa ja yksi jalopenoa pienempi pikkupötkö, jota ei ehkä kannattaisi edes yrittää. Mutta kun se on söpö.

Kesäkurpitsasta otettiin kanssa isoimmat kasvit mukaan.

Soijapapuja oli loppujen lopuksi aika paljon, kun pienimmätkin otti mukaan!

Tomaattiviidakosta löytyi melkoinen määrä raakileita. Pitäisi vielä käydä kokoelma läpi ja arvioida, millä tomaateilla on toivoa kypsyä syöntikuntoon.

Kasvihuoneessa ollut tavaravarasto eli S-ryhmän kestokassi tuli sekin mukaan. Vain suosikkihanskat jäivät kasvihuoneen hyllylle viimeisiä käyttökertoja varten. Nyt on välineet putsattu, seuraavaksi ne muuttavat parvekkeelta kellariin seuraavaa kautta odottelemaan.

Oli muuten tämänpäiväinen kauden 39. käynti kasvimaalla. Ensimmäinen kerta oli 17.5. Tuntuupa siitä olevan kauan.

Satoa, satoa

Pienistä kasvimäärästäkin saa ihan mukavasti pientä satoa.

Kotonakin kasvaa

Kotona on kasvi jos toinenkin.

Piparmintun kesäkurpitsan sisko on parvekkeella. Näyttää hyvältä, muutama pieni kesäkurpitsa on kasvamassa. Mutta tänä vuonna saadaan selkeästi lähinnä lehtiä.

Tämän vuoden amppelimansikka ei ole yhtä hyvä kuin viime vuotinen, mansikoita on saatu harvakseltaan ja ovat olleet aika oudon muotoisia. Muutama on taas kasvamassa.

*Mansikan kukat parvekekasvattamon suurimmat saavutukset*

Mies on onnistuneesti kasvattanut pari cayenne-chiliä siemenestä taimeksi, kaksi pienempää on parvekkeella basilikan kanssa testikappaleina. Yksi lemon drop miettii jaksaisiko kasvaa isommaksi. Alanurkassa näkyy jälleen yksi avokadon siemenen idätysyritys. Padron-paprikan alku kuukahti, pari siementä olisi vielä pussissa.

Kesä etenee syksyä kohti ja parvekkeella on pari sisäkasvia, jotka aiemmin mahtuivat chilin valtaamaan tilaan. Pitänee hakea kellarista toinen puinen kasvitaso ja ryhtyä kasauspuuhiin.

Tuoreksia puutarhalta

Aamupäivän puutarhavisiitillä sai kerätä vähän kaikenlaista tuoretta päivän ruuanlaittoa varten. Mukaan sai muun muassa ensimmäiset itsekasvatetut kurkut!