It’s a wrap

Piparminttukausi -23 on ohi. Puutarhan pumppu ja muut välineet laitettiin talviteloille jo viime viikolla, tällä viikolla odotin vielä ehtisivätkö kaksi viimeistä kesäkurpitsaa kasvaa valmiiksi ennen kylmiä kelejä. Ja ehtiväthän ne. Pieniä ovat, mutta kyllä ne uunivuokaan sopivat.

Puutarhakalenterista laskin, että 41 kertaa kävin tällä kasvukaudella ratikalla ryytimaalla. Tai no tunnustettakoon että aika paljon ajoin sinne myös pyörällä.

Pitää vielä tehdä yhteenveto siitä, kuinka paljon satoa tuli ja pohtia mitä oppia sai ensi vuodelle.

Mutta nyt hetkeksi näihin kuviin, näihin tunnelmiin.

Auringonkukanlasku
Hyvää loppusyksyä, Piparminttu

Kauden lopettelua

Lämpimät joskin sateiset kelit ovat jatkuneet, minkä huomaa puutarhalla. Kulkupolut ovat melkoisen mutaisia ja kumisaappaiden alla vain lotisee. Tänään näkyi taas sääennustus, jossa luvattiin viileneviä kelejä ensi viikonlopusta alkaen. Aletaan siis lähestyä kauden loppua.

Kiitos kasvukaudesta 2023

Kasvihuoneessa oli vielä aika virkeää viidakkoa, mutta kyllä siitä jo näki, että syyskuun loppu lähestyy. Tänään olikin aika kerätä loppusato kotiin kypsymään ja viedä kasvusto kompostiin. Kaksi kukkurallista kottikärryllistä siitä tuli.

Pihalta talteen kerättiin soijapavun soijapavut. Pienimmät olisivat vielä voineet olla, mutta sama oli kerätä kaikki. Kotilot olivatkin keränneet talteen soijapavun lehdet. Olipa muuten valtavat juuret soijapavulla! Suunnittelen vielä sitä, että siivoisin soijapavun penkin, ja laittaisin siihen jotain kukkasipuleita. Olisihan se kiva, kun siinä olisi keväällä jotain väriä heti kauden alkuun.

Kotilon suosikkiruokaa

Soijapavun huntu meni vielä hetkeksi kasvihuoneeseen kuivamaan ennen hyllylle viikkausta, mutta kesäkurpitsa saa vielä asustaa harsonsa alla. Siellä on yhä useampi kesäkurpitsa kasvamassa.

Kesäkurpitsa kesäkurpitsoi

Mietin, että jättäisin samettikukat kukkimaan niin kauaksi aikaa kuin jaksavat, mutta kuulemma kannattaa poistaa etteivät siemenillään täytä koko laatikkoa. Pitänee vähän lukea vielä.

Kotiin tuli kypsymään 7 suippopaprikaa ja yksi jalopenoa pienempi pikkupötkö, jota ei ehkä kannattaisi edes yrittää. Mutta kun se on söpö.

Paprikoissa on värikirjoa

Kesäkurpitsasta otettiin kanssa isoimmat kasvit mukaan.

Illallinen

Soijapapuja oli loppujen lopuksi aika paljon, kun pienimmätkin otti mukaan!

Pesua odottamassa

Tomaattiviidakosta löytyi melkoinen määrä raakileita. Pitäisi vielä käydä kokoelma läpi ja arvioida, millä tomaateilla on toivoa kypsyä syöntikuntoon.

Pussissa on värimalli valmiina

Kasvihuoneessa ollut tavaravarasto eli S-ryhmän kestokassi tuli sekin mukaan. Vain suosikkihanskat jäivät kasvihuoneen hyllylle viimeisiä käyttökertoja varten. Nyt on välineet putsattu, seuraavaksi ne muuttavat parvekkeelta kellariin seuraavaa kautta odottelemaan.

”Ovatko nämä kaikki uusia lelujani?”

Oli muuten tämänpäiväinen kauden 39. käynti kasvimaalla. Ensimmäinen kerta oli 17.5. Tuntuupa siitä olevan kauan.

Koe-erä

Koska puutarhakausi on kohta ohi ja tomaateissa on vielä raakileita, on pitänyt ottaa testattavaksi miten eri vaiheissa olevat tomaatit kypsyvät kotosalla. Nämä ovat olleet vaan irrallaan pöydän kulmalla, seuraavaksi kokeillaan pussiversiota.

Keltaisen eri sävyt

Miten aiheuttaa itselleen päänvaivaa puutarhassa

No ainakin istuttamalla vesimeloni ja kylvämällä soijapapuja. Ja sitten kannattaa istuttaa yhteen heinikon seasta kaivettuun laatikkoon laventelia.

Taimia oli alun perin kolme, mutta kaksi edesmeni aika nopeasti. Kolmas on kasvanut suht komeaksi oksaksi.

Ei ole täältäkään heinää ympäriltä siivottu

Laventelin talvehdittaminen on ilmeisesti sen kasvatuksen vaikein puoli. Tällaisen avomaalla kasvaneen voisi kuulemma kaivaa ylös ja istuttaa ruukkuun ja viedä johonkin tilaan, jossa on 5-7 astetta lämmintä. Kerrostalosta ei nyt ihan heti tällaista löydy.

Vaihtoehtoisesti laventelin voisi suojata jollain luonnon aineksilla (lehdet, havut) tai pakkasturpeella (WTF?) tai pakkaspeitolla (mikä se on, harso?). Heinää löytyisi omasta takaa, ja lehtiä em. kerrostalon pihasta (mutta ei sieltä puutarhasta). Taidanpa tehdä jonkinlaisen heinä-lehti-viritelmän ja toivoa parasta.

Soijapapu syyskuussa

Vesimelonin lisäksi yllättävin asia kasvimaalla on se, että soijapapu teki soijapapuja.

Oho

Soijapapu tarvitsee runsaasti lämpöä, joten viilenevä suomalainen syksy ei liene sen suurin suosikki.

Muhvikokeilu

Kokeillaanpa lisälämpöä harson kanssa, samalla sai kesäkurpitsakin sadesuojan. Kun niitä kovia sateitakin on taas luvattu ja viileää.