Nih.

2,5 h myöhemmin.

Level 1 puutarhamartan seikkailut viljelmien välissä
Nih.

2,5 h myöhemmin.

…ja 1,8 miljoonaa rikkaruohoa on noussut perunapenkin pintaan. Seuraavan visiitin tehtävälistan kärkipaikka onkin jo selvillä.

… eli kasvatteja asuu harsojensa alla noin 12,5 neliömetrin verran.
2,5 viikkoa on kulunut soijapapujen esikasvatuksen aloittamisesta, ja ainuttakaan pavunalkua ei näy. Vieläkö jatkaa odottamista vai luopuako toivosta?
Do not trust to hope; it has forsaken these lands.

Niin että kävin sitten Honkasen puutarhalla Turtolassa katsomassa mitä oli tarjolla, ja googlaamassa kasan yrttejä että lienevätkö yksi- vai monivuotisia.
Useampana vuonna olen yrittänyt kasvattaa oliivipuuta, nyt downgreidasin vähän pienempään, eli ostin oliiviyrtin. Se tosin saa jäädä parvekekasvattamoon.

Pari samettikukkaa Palstalla on muuttunut viherkasviksi, joten ei kun lisää vaan. Nyt eri väriä.

Ja koska palstan väri tässä vaiheessa on vielä harmaa, teki mieli joku muukin kukka sinne lisätä. Miljoonakelloja oli kaikenlaisissa sävyissä, kokeillaan siis mitä pitävät savimaasta.

Jännittävien vihreiden kokeilujen osastolle menee ananassalvia (tuoksuu muuten oikeasti ananakselle, ja niin tuoksuu se oliiviyrttikin oliiville), jo viime vuoden viljelymaatikosta tuttu rosmariini, sekä yllättäen kaksi pienenpientä ruukkukirsikkatomaattia. Niille siellä olikin jo pieni kasvihuone valmiina.

Nämä ja siemeninä odottelevat retikat ja muutamat kesäkukat kun on maahan saatu, niin sitten on kaivuuvaihe saatu päätökseen ja kantovaihe ja kitkemisvaihe alkavat.
Seuraavan parin päivän sisällä varmaan ne 26 kappaletta soijapapua itävät.
Viime vuonna kasvattelin tomaatteja Piparmintun kasvihuoneessa. Tänä vuonna kasvattelen tomatilloa parvekkeella.
Tomatillo on ristipölytteinen, joten kasveja tarvitaan ainakin kaksi, jos haluaa yhtään tomatilloa. Siemenpussissa sanottiin, että itämisprosentti olisi noin 60, eli kylvin 6 siementä, jotta saisin edes ne kaksi kasvia.
Hyvin valitut 6 siementä, koska kaikki itivät.

Pari jäi heti alussa jälkeen (onneksi), joten neljä jatkoi pituuden kasvamista.

Fast forward melkein kaksi kuukautta ja parvekkeella on neljän tomatillon muodostama pensaikko. (Pyyhkeen alla on viluinen vesimeloni.)

Kukkia on ollut ja niitä on ahkerasti ristiin rastiin pölytelty topsypuikolla ja sitten sormella (kun näin joku tomatillon kasvattaja internetissä neuvoi).
Ehkä on onnistuttu?

Viime vuonna Piparmintun kasvihuoneessa kasvaneesta vesimelonista jäi talteen muutama siemen. Ne viettivät talven jääkaapin hyllyllä ja pääsivät keväällä kotikasvattamon multaan.

Yksi taimista jäi kotiin ja asuu nyt parvekkeella ruukussa tomaattituen ympärille kasvamassa. Melonia ei odotuksissa ole mutta kukkaset olisi kivoja tulevassa pikkuköynnöksessä.

Muistoja menneisyydestä: mummolassa kasvatettiin savimaalla siiklejä (ja porkkanoita). Lienikö sato sitten vähäinen koska perunalajiksi vaihdettiin rosamunda ja niillä itse viljellyillä perunoilla sitten oli yhden opiskelijan hyvä elää talvi yliopistovuosina.
Nyt oli Palstalle hakusessa kilon pussi siemenperunoita, koska nykyisin kahden hengen taloudessa on edelleen vain yksi perunansyöjä. Turtolan Honkaselta löytyi hyvin itäneitä perunoita, jotka tuli ostettua ennen kuin lapiota kävi maahan iskemässä. Siiklejä olivat ne.

No ei muuta kuin möyhennystä, möyhennystä ja möyhennystä ja lopulta lisäavuksi 90 litraa puutarhamultaa.

Kasva, siikliseni, kasva! Juhannussiiklit on haettava Tammelantorilta, mutta saisiko näistä sitten jotain elosiiklejä?
Lepopäivän jälkeen piti lähteä Maalle katsomaan miten siellä voidaan, satoihan eilen vettä.

Jaa-a, pitäisikö korjata sen verran että oli sitä vettä sitten asvaltin monttuihin kerääntynyt mutta ehkei Palstalle kuitenkaan.
Jotain oli tapahtunut kuitenkin, koska rutikuivat savipaakut olivat hieman helpompia koputella lapiolla rikki.
Vaikka pääsyy palstailuun olikin kasvien tsekkaus, piti hieman kaivella hahmotelmia maahan siitä kuinka penkit voisivat mennä ja missä kävellään.

Tarkoitus olisi laittaa kasvamaan siikliä, salottisipulia, porkkanaa ja retikkaa. Ehkä vähän tilliä kun se on niin kivan tuoksuinen. Ja soijapapuja, jos joku pavuista itää. Viime vuodesta oppineena tällä kertaa kokeillaan esikasvatusta. Viime vuonna papupussista iti kokonaista 4 papua, joista 2 kasvoi satoon asti.

Piparminttukausi -23 on ohi. Puutarhan pumppu ja muut välineet laitettiin talviteloille jo viime viikolla, tällä viikolla odotin vielä ehtisivätkö kaksi viimeistä kesäkurpitsaa kasvaa valmiiksi ennen kylmiä kelejä. Ja ehtiväthän ne. Pieniä ovat, mutta kyllä ne uunivuokaan sopivat.
Puutarhakalenterista laskin, että 41 kertaa kävin tällä kasvukaudella ratikalla ryytimaalla. Tai no tunnustettakoon että aika paljon ajoin sinne myös pyörällä.
Pitää vielä tehdä yhteenveto siitä, kuinka paljon satoa tuli ja pohtia mitä oppia sai ensi vuodelle.
Mutta nyt hetkeksi näihin kuviin, näihin tunnelmiin.


Kun yksi kasvukausi loppuu, toista aloitellaan. Katsotaanpa taas saisiko avokadon kasvamaan.

Lämpimät joskin sateiset kelit ovat jatkuneet, minkä huomaa puutarhalla. Kulkupolut ovat melkoisen mutaisia ja kumisaappaiden alla vain lotisee. Tänään näkyi taas sääennustus, jossa luvattiin viileneviä kelejä ensi viikonlopusta alkaen. Aletaan siis lähestyä kauden loppua.

Kasvihuoneessa oli vielä aika virkeää viidakkoa, mutta kyllä siitä jo näki, että syyskuun loppu lähestyy. Tänään olikin aika kerätä loppusato kotiin kypsymään ja viedä kasvusto kompostiin. Kaksi kukkurallista kottikärryllistä siitä tuli.
Pihalta talteen kerättiin soijapavun soijapavut. Pienimmät olisivat vielä voineet olla, mutta sama oli kerätä kaikki. Kotilot olivatkin keränneet talteen soijapavun lehdet. Olipa muuten valtavat juuret soijapavulla! Suunnittelen vielä sitä, että siivoisin soijapavun penkin, ja laittaisin siihen jotain kukkasipuleita. Olisihan se kiva, kun siinä olisi keväällä jotain väriä heti kauden alkuun.

Soijapavun huntu meni vielä hetkeksi kasvihuoneeseen kuivamaan ennen hyllylle viikkausta, mutta kesäkurpitsa saa vielä asustaa harsonsa alla. Siellä on yhä useampi kesäkurpitsa kasvamassa.

Mietin, että jättäisin samettikukat kukkimaan niin kauaksi aikaa kuin jaksavat, mutta kuulemma kannattaa poistaa etteivät siemenillään täytä koko laatikkoa. Pitänee vähän lukea vielä.
Kotiin tuli kypsymään 7 suippopaprikaa ja yksi jalopenoa pienempi pikkupötkö, jota ei ehkä kannattaisi edes yrittää. Mutta kun se on söpö.

Kesäkurpitsasta otettiin kanssa isoimmat kasvit mukaan.

Soijapapuja oli loppujen lopuksi aika paljon, kun pienimmätkin otti mukaan!

Tomaattiviidakosta löytyi melkoinen määrä raakileita. Pitäisi vielä käydä kokoelma läpi ja arvioida, millä tomaateilla on toivoa kypsyä syöntikuntoon.

Kasvihuoneessa ollut tavaravarasto eli S-ryhmän kestokassi tuli sekin mukaan. Vain suosikkihanskat jäivät kasvihuoneen hyllylle viimeisiä käyttökertoja varten. Nyt on välineet putsattu, seuraavaksi ne muuttavat parvekkeelta kellariin seuraavaa kautta odottelemaan.

Oli muuten tämänpäiväinen kauden 39. käynti kasvimaalla. Ensimmäinen kerta oli 17.5. Tuntuupa siitä olevan kauan.