Kotonakin kasvaa

Kotona on kasvi jos toinenkin.

Piparmintun kesäkurpitsan sisko on parvekkeella. Näyttää hyvältä, muutama pieni kesäkurpitsa on kasvamassa. Mutta tänä vuonna saadaan selkeästi lähinnä lehtiä.

Parvekekurpsa

Tämän vuoden amppelimansikka ei ole yhtä hyvä kuin viime vuotinen, mansikoita on saatu harvakseltaan ja ovat olleet aika oudon muotoisia. Muutama on taas kasvamassa.

Mansikan kukat parvekekasvattamon suurimmat saavutukset

Mies on onnistuneesti kasvattanut pari cayenne-chiliä siemenestä taimeksi, kaksi pienempää on parvekkeella basilikan kanssa testikappaleina. Yksi lemon drop miettii jaksaisiko kasvaa isommaksi. Alanurkassa näkyy jälleen yksi avokadon siemenen idätysyritys. Padron-paprikan alku kuukahti, pari siementä olisi vielä pussissa.

Kasvamme reippaina kasvivalomme alla

Kesä etenee syksyä kohti ja parvekkeella on pari sisäkasvia, jotka aiemmin mahtuivat chilin valtaamaan tilaan. Pitänee hakea kellarista toinen puinen kasvitaso ja ryhtyä kasauspuuhiin.

Paprikan odottajan aika on pitkä

Paprikat ilmestyivät paprikaan heinäkuun alkupuolella. Kävi ilmi, että kyseessä on jonkin lajin suippopaprika.

”Moi.”

Sen jälkeen onkin sitten kysytty lukemattoman monia kertoja, että joko paprikat voi kerätä. Siirtolapuutarhailija kertoi kuitenkin, että paprikalla kestää kauan muuttua punaiseksi ja ensimmäisten punaisten sävyjen ilmestyttyäkin kestää vielä kauan. No ei sitten kuin odotellaan.

Ensimmäiset punasävyt havaittu

Auringonkukka, joka ei ollutkaan auringonkukka

Bongasinpa tässä päivänä eräänä puutarhan portinpielestä jonkun tavallista heinää reteämmän kasvuston.

Zoomataanpas isoa kuvaa hieman pikselimössön suuntaan

Nämä kasvintunnistustaidot kun eivät vielä ole kovin kummoiset niin tunnistin sen lajiksi ”Joku Kasvi” ja annoin kasvaa.

Kotvasta myöhemmin Joku Kasvi oli alkanut kellertää ja kasvanut sen verran paljon, että aloin epäillä kyseessä olevan auringonkukan. Pellolle oli kylvetty alkukesästä auringonkukan siemeniä, ja vaikka linnut söivät enimmän osan, niin kerrankos sitä yksi linnulta olisi sinne heinikkoonkin pudonnut.

Ookke

Sitten Joku Auringonkukka avasi ensimmäisen kukan, ja ei se kyllä näyttänyt yhtään auringonkukalta. Internet jälleen kertoi, että auringonkukkia on erilaisia.

Jaahas

Vaikka kukkia aukesi useampiakin, niin ei se varsinaisesti auttanut.

Onneksi löytyi fiksu martta, jonka puhelimessa oli kasvintunnistusappis. Joku Kasvi > Joku Auringonkukka oli appiksen mukaan isohirvenjuuri.

Hyvää päivää, isohirvenjuuri!

Kaikkea sitä oppii!

Terveiset vesimelonilta

Vesimeloni voi hyvin. Hoitajaansa vähän haittaa, kun ei oikein tiedä milloin se on kypsä. Internettiä on taas luettu. Pitäisi olla keltainen ground spot (se kohta minkä päällä meloni lepää) ja kellastunut varsi (?) ja sen pitäisi koputtaessa kumista tietyllä tavalla (??) ja olla mattainen kiiltävän sijaan tai toisinpäin (???). Toivotaan parasta.

Minäkin olen kerännyt kesällä painoa

Keskellä kesää on lomaa pidetty

…bloggaamisesta, ei puutarhasta, siellä on edelleen käyty 2-3 päivän välein jotain nurkkaa ojentamassa.

Heinäkuun lopussa ja elokuun alussa luonto alkoi hoitaa ulkona olevien kasvien kastelua vähän turhankin tehokkaasti, ja osansa siitä sai myös kasvihuonetta kasteleva martta. Itse en ole kasvanut, mutta puutarhan kasveja ympäröivä heinikko sitäkin enemmän.

Ruohot pyrkivät soijapavun elintilaan

Viikate on heilunut vähän laiskasti, pitää hieman ryhdistäytyä sen osalta. Viikatointi on muutenkin ollut aika laikukasta, kun on pitänyt väistellä kaikkia kukkivia kukkia ja jättää kaikki pörriäisten iloksi. Tai no melkein kaikki, muutaman metrin ohdakkeita niitin niin mahdutaan jatkossakin puutarhalle.

Facebookin lavakaulusviljely-ryhmässä on ollut kuvia viljelijöiden saamasta sadosta, niitä on ollut kiva katsella. Oma sato on vielä aika vähäistä, mutta ei niitä ole kylvetty/istutettukaan kuin kesäkuun alussa niin kasvavat vielä, on sieltä kuitenkin jotain tulossa.

Illallisaines?

Kasvihuoneessakin on täysi viidakkomeininki menossa. Joku kokeneempi olisi ehkä laittanut tomaatit, kurkun ja paprikan omiin laatikoihinsa mutta en minä.

Kurk yrittää kasvaa kasvihuoneen kattoikkunasta ulos

Yellow Pearissa muutama oksa on alkanut kellastua, mutta tomaatit eivät. Internetin mukaan kellastuminen voi johtua liikakastelusta, liian vähäisestä kastelusta, liikalannoituksesta, liian vähäisestä lannoituksesta tai vääränlaisesta lannoituksesta. Että ota siitä sitten selvää kun olet n00b.

Soijapavun kehityskaari

Aivan kaikki kasvimaalla on uutta ja ihmeellistä, mutta enin osa kasveista on sentään joskus jossain tullut nähtyä ns. livenä. Soijapapu ei ole yksi niistä.

Siemenpaketin kylki auttoi alkuun, sain sentään siemenet maaha ”oikein”.

Tästä lähdettiin (kylvö 11.6.)

Odottelun jälkeen 4 papua iti, mutta kaksi niistä ei selvinnyt jatkoon.

Edamame uunista ei kun mullasta ulos (18.6.)

Paria jäin sitten kasvattamaan kasvatusmenetelmänä ”toivotaan parasta”.

Pidempi papu (29.6.)

Joku tuntematon suuruus kävi nakertamassa pariin ensimmäiseen lehteen reikiä, mutta muut lehdet ovatkin sitten saaneet olla ihan rauhassa. Vielä.

Rikkaruoho, papu ja nimikyltti sulassa sovussa (17.7.)

Kun suorakylvö on tehty touko-kesäkuussa, ”kukkii/sato” on elo-syyskuussa, sanoo paketti. Hetken saa siis vielä odottaa edamame-ruokia.

Mihin pieni vesimeloni katosi?

Perjantaina bongasin pienen vesimelonin, tänään se oli jo mennyttä. Siitä oli tullut isompi vesimeloni.

Piparimuotti for scale

Kasvaako ne koko ajan tätä vauhtia? Vastahan ehdin miettiä, millä sitä kohottaa maasta. Internet ehdotti pahvia (check), olkia (heinää löytyisi, ja terävä viikate), melonikeinuja (en ollut koskaan kuullutkaan), vanhoja sukkahousuja (doable) ja rintaliivejä (WTF).

Ainokainen on vielä tämä meloni kasvissa, pidetään peukkuja että se saisi vielä kaverinkin.