Se olisi sitten kesälomaa tarjolla. Sen kunniaksi ei tarttenut kauheasti kastella omia kasvejaan.

Ihmettelinkin miksi jalka painoi normaalia enemmän.

Level 0 puutarhamartan seikkailut viljelmien välissä
Se olisi sitten kesälomaa tarjolla. Sen kunniaksi ei tarttenut kauheasti kastella omia kasvejaan.

Ihmettelinkin miksi jalka painoi normaalia enemmän.

22.6. näköjään ihailin siistiä perunapenkkiä pienine perunanalkuineen. 10 päivää myöhemmin olikin vähän isompia perunanalkuja.

Kukka- ja korianteripenkki vihertää. Ehkä rikkaruohoista.

Tänään kohdattiin myös vähän isompi vipeltäjä kasvistoa järjestämässä.

Sipulit ja porkkanatkin ovat jo isompia.

Hyvää kehitystä!
Kesäkurpitsan kanssa ensimmäisenä Palstalle istutetut maissit ovat kestäneet kylmät, kuumat ja kuivat ja kehittävät kukkia.

Sitten taas lukemaan internettiä, että miten näitä pitäisi huoltaa.
Nih.

2,5 h myöhemmin.

…ja 1,8 miljoonaa rikkaruohoa on noussut perunapenkin pintaan. Seuraavan visiitin tehtävälistan kärkipaikka onkin jo selvillä.

… eli kasvatteja asuu harsojensa alla noin 12,5 neliömetrin verran.
2,5 viikkoa on kulunut soijapapujen esikasvatuksen aloittamisesta, ja ainuttakaan pavunalkua ei näy. Vieläkö jatkaa odottamista vai luopuako toivosta?
Do not trust to hope; it has forsaken these lands.

Niin että kävin sitten Honkasen puutarhalla Turtolassa katsomassa mitä oli tarjolla, ja googlaamassa kasan yrttejä että lienevätkö yksi- vai monivuotisia.
Useampana vuonna olen yrittänyt kasvattaa oliivipuuta, nyt downgreidasin vähän pienempään, eli ostin oliiviyrtin. Se tosin saa jäädä parvekekasvattamoon.

Pari samettikukkaa Palstalla on muuttunut viherkasviksi, joten ei kun lisää vaan. Nyt eri väriä.

Ja koska palstan väri tässä vaiheessa on vielä harmaa, teki mieli joku muukin kukka sinne lisätä. Miljoonakelloja oli kaikenlaisissa sävyissä, kokeillaan siis mitä pitävät savimaasta.

Jännittävien vihreiden kokeilujen osastolle menee ananassalvia (tuoksuu muuten oikeasti ananakselle, ja niin tuoksuu se oliiviyrttikin oliiville), jo viime vuoden viljelymaatikosta tuttu rosmariini, sekä yllättäen kaksi pienenpientä ruukkukirsikkatomaattia. Niille siellä olikin jo pieni kasvihuone valmiina.

Nämä ja siemeninä odottelevat retikat ja muutamat kesäkukat kun on maahan saatu, niin sitten on kaivuuvaihe saatu päätökseen ja kantovaihe ja kitkemisvaihe alkavat.
Seuraavan parin päivän sisällä varmaan ne 26 kappaletta soijapapua itävät.
Viime vuonna kasvattelin tomaatteja Piparmintun kasvihuoneessa. Tänä vuonna kasvattelen tomatilloa parvekkeella.
Tomatillo on ristipölytteinen, joten kasveja tarvitaan ainakin kaksi, jos haluaa yhtään tomatilloa. Siemenpussissa sanottiin, että itämisprosentti olisi noin 60, eli kylvin 6 siementä, jotta saisin edes ne kaksi kasvia.
Hyvin valitut 6 siementä, koska kaikki itivät.

Pari jäi heti alussa jälkeen (onneksi), joten neljä jatkoi pituuden kasvamista.

Fast forward melkein kaksi kuukautta ja parvekkeella on neljän tomatillon muodostama pensaikko. (Pyyhkeen alla on viluinen vesimeloni.)

Kukkia on ollut ja niitä on ahkerasti ristiin rastiin pölytelty topsypuikolla ja sitten sormella (kun näin joku tomatillon kasvattaja internetissä neuvoi).
Ehkä on onnistuttu?

Viime vuonna Piparmintun kasvihuoneessa kasvaneesta vesimelonista jäi talteen muutama siemen. Ne viettivät talven jääkaapin hyllyllä ja pääsivät keväällä kotikasvattamon multaan.

Yksi taimista jäi kotiin ja asuu nyt parvekkeella ruukussa tomaattituen ympärille kasvamassa. Melonia ei odotuksissa ole mutta kukkaset olisi kivoja tulevassa pikkuköynnöksessä.

Muistoja menneisyydestä: mummolassa kasvatettiin savimaalla siiklejä (ja porkkanoita). Lienikö sato sitten vähäinen koska perunalajiksi vaihdettiin rosamunda ja niillä itse viljellyillä perunoilla sitten oli yhden opiskelijan hyvä elää talvi yliopistovuosina.
Nyt oli Palstalle hakusessa kilon pussi siemenperunoita, koska nykyisin kahden hengen taloudessa on edelleen vain yksi perunansyöjä. Turtolan Honkaselta löytyi hyvin itäneitä perunoita, jotka tuli ostettua ennen kuin lapiota kävi maahan iskemässä. Siiklejä olivat ne.

No ei muuta kuin möyhennystä, möyhennystä ja möyhennystä ja lopulta lisäavuksi 90 litraa puutarhamultaa.

Kasva, siikliseni, kasva! Juhannussiiklit on haettava Tammelantorilta, mutta saisiko näistä sitten jotain elosiiklejä?
Lepopäivän jälkeen piti lähteä Maalle katsomaan miten siellä voidaan, satoihan eilen vettä.

Jaa-a, pitäisikö korjata sen verran että oli sitä vettä sitten asvaltin monttuihin kerääntynyt mutta ehkei Palstalle kuitenkaan.
Jotain oli tapahtunut kuitenkin, koska rutikuivat savipaakut olivat hieman helpompia koputella lapiolla rikki.
Vaikka pääsyy palstailuun olikin kasvien tsekkaus, piti hieman kaivella hahmotelmia maahan siitä kuinka penkit voisivat mennä ja missä kävellään.

Tarkoitus olisi laittaa kasvamaan siikliä, salottisipulia, porkkanaa ja retikkaa. Ehkä vähän tilliä kun se on niin kivan tuoksuinen. Ja soijapapuja, jos joku pavuista itää. Viime vuodesta oppineena tällä kertaa kokeillaan esikasvatusta. Viime vuonna papupussista iti kokonaista 4 papua, joista 2 kasvoi satoon asti.
