Keskellä kesää on lomaa pidetty

…bloggaamisesta, ei puutarhasta, siellä on edelleen käyty 2-3 päivän välein jotain nurkkaa ojentamassa.

Heinäkuun lopussa ja elokuun alussa luonto alkoi hoitaa ulkona olevien kasvien kastelua vähän turhankin tehokkaasti, ja osansa siitä sai myös kasvihuonetta kasteleva martta. Itse en ole kasvanut, mutta puutarhan kasveja ympäröivä heinikko sitäkin enemmän.

Ruohot pyrkivät soijapavun elintilaan

Viikate on heilunut vähän laiskasti, pitää hieman ryhdistäytyä sen osalta. Viikatointi on muutenkin ollut aika laikukasta, kun on pitänyt väistellä kaikkia kukkivia kukkia ja jättää kaikki pörriäisten iloksi. Tai no melkein kaikki, muutaman metrin ohdakkeita niitin niin mahdutaan jatkossakin puutarhalle.

Facebookin lavakaulusviljely-ryhmässä on ollut kuvia viljelijöiden saamasta sadosta, niitä on ollut kiva katsella. Oma sato on vielä aika vähäistä, mutta ei niitä ole kylvetty/istutettukaan kuin kesäkuun alussa niin kasvavat vielä, on sieltä kuitenkin jotain tulossa.

Illallisaines?

Kasvihuoneessakin on täysi viidakkomeininki menossa. Joku kokeneempi olisi ehkä laittanut tomaatit, kurkun ja paprikan omiin laatikoihinsa mutta en minä.

Kurk yrittää kasvaa kasvihuoneen kattoikkunasta ulos

Yellow Pearissa muutama oksa on alkanut kellastua, mutta tomaatit eivät. Internetin mukaan kellastuminen voi johtua liikakastelusta, liian vähäisestä kastelusta, liikalannoituksesta, liian vähäisestä lannoituksesta tai vääränlaisesta lannoituksesta. Että ota siitä sitten selvää kun olet n00b.

Soijapavun kehityskaari

Aivan kaikki kasvimaalla on uutta ja ihmeellistä, mutta enin osa kasveista on sentään joskus jossain tullut nähtyä ns. livenä. Soijapapu ei ole yksi niistä.

Siemenpaketin kylki auttoi alkuun, sain sentään siemenet maaha ”oikein”.

Tästä lähdettiin (kylvö 11.6.)

Odottelun jälkeen 4 papua iti, mutta kaksi niistä ei selvinnyt jatkoon.

Edamame uunista ei kun mullasta ulos (18.6.)

Paria jäin sitten kasvattamaan kasvatusmenetelmänä ”toivotaan parasta”.

Pidempi papu (29.6.)

Joku tuntematon suuruus kävi nakertamassa pariin ensimmäiseen lehteen reikiä, mutta muut lehdet ovatkin sitten saaneet olla ihan rauhassa. Vielä.

Rikkaruoho, papu ja nimikyltti sulassa sovussa (17.7.)

Kun suorakylvö on tehty touko-kesäkuussa, ”kukkii/sato” on elo-syyskuussa, sanoo paketti. Hetken saa siis vielä odottaa edamame-ruokia.

Mihin pieni vesimeloni katosi?

Perjantaina bongasin pienen vesimelonin, tänään se oli jo mennyttä. Siitä oli tullut isompi vesimeloni.

Piparimuotti for scale

Kasvaako ne koko ajan tätä vauhtia? Vastahan ehdin miettiä, millä sitä kohottaa maasta. Internet ehdotti pahvia (check), olkia (heinää löytyisi, ja terävä viikate), melonikeinuja (en ollut koskaan kuullutkaan), vanhoja sukkahousuja (doable) ja rintaliivejä (WTF).

Ainokainen on vielä tämä meloni kasvissa, pidetään peukkuja että se saisi vielä kaverinkin.

Yllätys kasvihuoneessa

Kaikessa rauhassa siinä poistelin varkaita tomaateista kun huomasin vesimelonissa jotain uutta.

Meloninalku sai alustakseen pahvinpalan

Kalenterista tarkistin, että tämän pitäisi olla pari viikkoa sitten pölytetystä kukasta.

Vähitellen edetään sitten seuraavaan vaiheeseen meloniopinnoissa.

Samettikukkalava

Vilkaistaanpa taas lavoihin.

Samettikukat kasvavat, vaikka muurahaiset yrittävät rakentaa yhden sisälle kekoa. (WTF?)

Tilli on ihan komeaa ja ensimmäiset saanee kohta kerätä kun tilapula näyttää iskevän, porkkanat kasvattavat lehtiään iloisesti, kesäkurpitsa saa ehkä kohta kukan auki (vähän ehkä epäilyttää nyt se sadon saaminen tästä…) ja sipulit ovat harson tukia korkeammat.

Onpa sievää