Level 0 puutarhamartan seikkailut viljelmien välissä
Nyt on ensimmäiset varret nostettu pellosta! Niissä oli perunoita.
Perunoiden lisäksi pellolta löytyi vähän huolestuttavampaakin näkyä. Onhan se nyt tietysti satanut aivan hillittömästi, mutta onko meillä hukkuneita vai ruttoontuneita varsia?
Minkälainen on peruspäivä peltopalstalla? Aika lailla samanlainen joka kerta. Pumppaa vettä, kanna vettä, kastele, nyhdä rikkaruohoja, ota sata valokuvaa. Istu pikkutuolilla perunamaasi vieressä, siemaile vähän vettä (tai pomegranaattimehua) ja kuuntele kun pörriäiset surisee ja linnut laulelee.
Ja katsele miten kukka-korianteripenkki on vihertynyt. Ja mieti miten ihmeessä tunnistat kukan rikkaruohosta, missä kotona onkaan Suomen luonnonkasveista kertova kirja? Ja olisiko siinä kuvia myös näistä kasvien varhaisvaiheista?
Perunan erotan. Nih. Rikkaruohot on jossain siellä varsien alla.
Maissi pitää maissin kasvattajaa jännityksessä, mutta tämähän näyttää ihan hyvältä.
Pensaskirsikkatomaatit muuttivat jo joku aika sitten kasvihuoneensa viereen, tuntuvat tykkäävän paljaasta peltopaikasta paljon enemmän.
22.6. näköjään ihailin siistiä perunapenkkiä pienine perunanalkuineen. 10 päivää myöhemmin olikin vähän isompia perunanalkuja.
Kukka- ja korianteripenkki vihertää. Ehkä rikkaruohoista.
Tänään kohdattiin myös vähän isompi vipeltäjä kasvistoa järjestämässä.
Sipulit ja porkkanatkin ovat jo isompia.
Hyvää kehitystä!
Kaverit pyysivät juhannuspäivänä grillaamaan, ja tulipa siinä ananassalvia puheeksi. Lupasin tuoda maistettavaksi, joten samallahan sitä muutenkin vietti hieman laatuaikaa kasvattiensa kanssa
Torstaista kättensä jälkeä ehti katsella samalla kun kiskoi saappaita jalkaan.
Ovelasti kesäkurpitsan viereen pölyttäjiä houkuttelemaan laitettu miljoonakello voi sekin hyvin
Pensaskirsikkatomaateilla oli paha mieli. Ensiavuksi lannoitetta ja lisää tuuletusta ”kasvihuoneeseen”.
Sipulit voisivat olla jo ilman harsoa, mutta kaveriporkkanat ovat vielä kovin pieniä haituvia. Ehkä ensi kerralla askartelen porkkanaharson.
Kukka- ja korianteripenkki on suuri mysteeri kaikille.
Ananassalviakin oli auringonvarjonsa alla paljon paremman näköinen kuin torstaina.
Helteitä taas lupailevat, ilman sadetta. Vesijumppa siis jatkuu. Ojentajat saavatkin näppärän treenin kun pumppaa vettä astiaan.
Nih.
2,5 h myöhemmin.
…ja 1,8 miljoonaa rikkaruohoa on noussut perunapenkin pintaan. Seuraavan visiitin tehtävälistan kärkipaikka onkin jo selvillä.
Muistoja menneisyydestä: mummolassa kasvatettiin savimaalla siiklejä (ja porkkanoita). Lienikö sato sitten vähäinen koska perunalajiksi vaihdettiin rosamunda ja niillä itse viljellyillä perunoilla sitten oli yhden opiskelijan hyvä elää talvi yliopistovuosina.
Nyt oli Palstalle hakusessa kilon pussi siemenperunoita, koska nykyisin kahden hengen taloudessa on edelleen vain yksi perunansyöjä. Turtolan Honkaselta löytyi hyvin itäneitä perunoita, jotka tuli ostettua ennen kuin lapiota kävi maahan iskemässä. Siiklejä olivat ne.
No ei muuta kuin möyhennystä, möyhennystä ja möyhennystä ja lopulta lisäavuksi 90 litraa puutarhamultaa.
Kasva, siikliseni, kasva! Juhannussiiklit on haettava Tammelantorilta, mutta saisiko näistä sitten jotain elosiiklejä?
Ratikalla ryytimaalle 