Level 0 puutarhamartan seikkailut viljelmien välissä
Jotain pitää ihmisen kasvattaman, vaikka tilaa ei kerrostalossa ihmeemmin suurille esikasvatuksille ole.
His and hers chilit.
Aiemmat kasvatit, parivuotinen lemon drop ja viime keväinen jalapeno, porskuttavat nekin. Lemon droppeja saatiin käyttöön koko talvi, kesällä parvekkeella kärsinyt jalapeno puolestaan uhmasi odotuksi, päätti olla kuukahtamatta ja totesi että maaliskuun loppu on hyvä aika alkaa kukkia.
Ensi kuussa päässeekin sitten takaisin savimaalle kaivamaan.
Kalenteriin kääntyi maaliskuu ja selaimeen yksivuotisten palstojen sivu. Ei sillä että sen jatkosta tietäisi vielä kuukauteen-pariin mitään. Missähän sitä ensi kesänä multaa kaivaa?
Kissat ovat kaivaneet sitä keittiössä, sillä viime kesäinen kitunut jalapeno ei oletuksesta huolimatta heittänyt henkeään talven aikana ja teki jo ensimmäiset kukatkin.
Chileissä on myös pysytty koko talven ajan, sillä olohuoneen nurkassa kasvava metrinen chilipensas on niitä tehnyt koko rahan (eli merilevälannoitteen) edestä.
Viime vuonna kasvattelin tomaatteja Piparmintun kasvihuoneessa. Tänä vuonna kasvattelen tomatilloa parvekkeella.
Tomatillo on ristipölytteinen, joten kasveja tarvitaan ainakin kaksi, jos haluaa yhtään tomatilloa. Siemenpussissa sanottiin, että itämisprosentti olisi noin 60, eli kylvin 6 siementä, jotta saisin edes ne kaksi kasvia.
Hyvin valitut 6 siementä, koska kaikki itivät.
Pari jäi heti alussa jälkeen (onneksi), joten neljä jatkoi pituuden kasvamista.
Fast forward melkein kaksi kuukautta ja parvekkeella on neljän tomatillon muodostama pensaikko. (Pyyhkeen alla on viluinen vesimeloni.)
Kukkia on ollut ja niitä on ahkerasti ristiin rastiin pölytelty topsypuikolla ja sitten sormella (kun näin joku tomatillon kasvattaja internetissä neuvoi).
Ehkä on onnistuttu?
Viime vuonna Piparmintun kasvihuoneessa kasvaneesta vesimelonista jäi talteen muutama siemen. Ne viettivät talven jääkaapin hyllyllä ja pääsivät keväällä kotikasvattamon multaan.
Yksi taimista jäi kotiin ja asuu nyt parvekkeella ruukussa tomaattituen ympärille kasvamassa. Melonia ei odotuksissa ole mutta kukkaset olisi kivoja tulevassa pikkuköynnöksessä.
Lepopäivän jälkeen piti lähteä Maalle katsomaan miten siellä voidaan, satoihan eilen vettä.
Jaa-a, pitäisikö korjata sen verran että oli sitä vettä sitten asvaltin monttuihin kerääntynyt mutta ehkei Palstalle kuitenkaan.
Jotain oli tapahtunut kuitenkin, koska rutikuivat savipaakut olivat hieman helpompia koputella lapiolla rikki.
Vaikka pääsyy palstailuun olikin kasvien tsekkaus, piti hieman kaivella hahmotelmia maahan siitä kuinka penkit voisivat mennä ja missä kävellään.
Tarkoitus olisi laittaa kasvamaan siikliä, salottisipulia, porkkanaa ja retikkaa. Ehkä vähän tilliä kun se on niin kivan tuoksuinen. Ja soijapapuja, jos joku pavuista itää. Viime vuodesta oppineena tällä kertaa kokeillaan esikasvatusta. Viime vuonna papupussista iti kokonaista 4 papua, joista 2 kasvoi satoon asti.
Kun yksi kasvukausi loppuu, toista aloitellaan. Katsotaanpa taas saisiko avokadon kasvamaan.
…chili. Aletaan taas lähestyä sitä kautta, milloin olohuoneen nurkan chilit kuukahtavat, mutta sitä ennen nähtiin chilin kukan ihme.
Kotona on kasvi jos toinenkin.
Piparmintun kesäkurpitsan sisko on parvekkeella. Näyttää hyvältä, muutama pieni kesäkurpitsa on kasvamassa. Mutta tänä vuonna saadaan selkeästi lähinnä lehtiä.
Tämän vuoden amppelimansikka ei ole yhtä hyvä kuin viime vuotinen, mansikoita on saatu harvakseltaan ja ovat olleet aika oudon muotoisia. Muutama on taas kasvamassa.
Mies on onnistuneesti kasvattanut pari cayenne-chiliä siemenestä taimeksi, kaksi pienempää on parvekkeella basilikan kanssa testikappaleina. Yksi lemon drop miettii jaksaisiko kasvaa isommaksi. Alanurkassa näkyy jälleen yksi avokadon siemenen idätysyritys. Padron-paprikan alku kuukahti, pari siementä olisi vielä pussissa.
Kesä etenee syksyä kohti ja parvekkeella on pari sisäkasvia, jotka aiemmin mahtuivat chilin valtaamaan tilaan. Pitänee hakea kellarista toinen puinen kasvitaso ja ryhtyä kasauspuuhiin.
Huvikseni istutin tyhjentyneeseen astiaan aiemmin kolme (3) hernettä.
Sain näköjään satoa.
No aika vähiin käy.
Aiemmin tuossa pistettiin padronpaprikan siemeniä itämään, kun sellaisia tuli Prisman siemenhyllyssä vastaan. Vähän säännöstelin ja kylvin vain neljä, ja niistä tulikin neljä hienoa alkua. Ikävä kyllä lyhyellä ulkoilukerralla parvekkeella kolme neljästä edesmeni ja sitten viimeinenkin ylikasteltiin.
Eli ei muuta kuin uusia siemeniä itämään. Seuraavasta neljän erästä yksi iti.
Ja taas ollaan aivan väärään aikaan kasvattamassa.
Ensi tammi-helmikuussa pitääkin syödä pussillinen padronpaprikaa.
Ratikalla ryytimaalle 