Käsi ylös, jos olet kuullut Hiedanrannan syötävästä puistosta. No näkyyhän siellä muutama käsi, kivaa! Toisella puolella kaupunkia asuva puutarhanyyppänne ei ollut kuullut ennen Piparmintun huhtikuista kick-offia vaikka Aamulehdet ja Tamperelaiset luetaankin ja kumpikin on syötävästä puistosta kirjoittanut. Otetaanpa siis pieni kertaus muillekin syötävän puiston missanneille.

Hiedanrannan syötävä puisto sijaitsee Lielahden kartanon vieressä, samalla paikalla missä kartanon hyötypuutarha sijaitsi 1800-luvun lopulla. Syötävä puisto on osa kaikille yhteisöllistä puistoaluetta ja kuka tahansa voi osallistua puiston hoitoon ja tapahtumiin. Ensin kylvetään ja istutetaan, sitten kitketään ja kastellaan, ja lopuksi syksyllä korjataan satoa yhdessä. Tarkoitus on oppia viljelyä rennosti yhdessä.

Lisää voi käydä lukemassa vaikkapa Marttojen syötävän puiston sivuilta tai Hiedanrannan tapahtumasivuilta.

Muutamalle kerralle tarvittiin varmasti paikalle tulevia vapaaehtoisia ja vasta-alkajakin kävi, ja niinpä 15.5. Hiedanrannan ensimmäisenä tapahtumapäivänä sinne seikkaili myös iloinen kirjoittajanne. Hieno syötävä puisto ja muutenkin koko Hiedanrannan alue on hieno paikka ja paranee vain kun kaikki rakennus- ja muutostyöt saadaan valmiiksi. Ehdottomasti pitää käydä kesälomalla (Hiedanrannan tapahtumienkin lomaillessa) katsomassa miltä puisto näyttää.

Piparmintun maankääntö- ja yhteisnyhtöpäivä oli varattu saman viikon keskiviikolle, joten oli hyvä käydä harjoittelemassa mitä tarkoittaa ”maan muokkaus ja kylvökuntoon laittaminen”. Se tarkoittaa lapiointia, kuopsuttamista ja nyhtämistä.

Se tarkoittaa myös isompien välineiden käyttöä kuin mitä Piparmintussa tullaan näkemään:

Puutarhajyrsin! Ikinä en ollut ennen nähnytkään. Mutta puutarha-asiantuntija Essi opetti rauhallisesti mistä pitää vääntää, vetää, painaa ja kääntää, jotta vehkeen sai käyntiin ja kulkemaan eteen- ja taaksepäin. Se peruutti! Parin viljelyalueen kääntämisen jälkeen pystyin jo neuvomaan muitakin.

Rikkaruohojen kitkeminen olikin jo tutumpaa työtä. Isot viljelylaatikot siistiytyivät kylvökuntoon ja monivuotisten alueeltakin ehdittiin nyppiä jo lipstikkapenkkiin kasvaneet ylimääräiset vihreät. Lipstikka oli jo valtava pensas, ei ollut vaikeaa erottaa sitä rikkaruohoista. Mutta entäpäs ne tulevat omakasvatit ja rikkaruohot?

Pro tip kaveripiirin kokeneemmalta puutarhurilta (tulee tarpeeseen myöhemmin): jos se kasvaa suunnilleen suorassa rivissä ja näyttää samalta, se on todennäköisesti kasvattamasi kasvi. Jos se kasvaa satunnaisesti siellä täällä, se on todennäköisesti rikkaruoho.

Tähän puutarhailuun voisi jäädä koukkuun.