Level 0 puutarhamartan seikkailut viljelmien välissä
Jotain pitää ihmisen kasvattaman, vaikka tilaa ei kerrostalossa ihmeemmin suurille esikasvatuksille ole.
His and hers chilit.
Aiemmat kasvatit, parivuotinen lemon drop ja viime keväinen jalapeno, porskuttavat nekin. Lemon droppeja saatiin käyttöön koko talvi, kesällä parvekkeella kärsinyt jalapeno puolestaan uhmasi odotuksi, päätti olla kuukahtamatta ja totesi että maaliskuun loppu on hyvä aika alkaa kukkia.
Ensi kuussa päässeekin sitten takaisin savimaalle kaivamaan.
Kalenteriin kääntyi maaliskuu ja selaimeen yksivuotisten palstojen sivu. Ei sillä että sen jatkosta tietäisi vielä kuukauteen-pariin mitään. Missähän sitä ensi kesänä multaa kaivaa?
Kissat ovat kaivaneet sitä keittiössä, sillä viime kesäinen kitunut jalapeno ei oletuksesta huolimatta heittänyt henkeään talven aikana ja teki jo ensimmäiset kukatkin.
Chileissä on myös pysytty koko talven ajan, sillä olohuoneen nurkassa kasvava metrinen chilipensas on niitä tehnyt koko rahan (eli merilevälannoitteen) edestä.
…chili. Aletaan taas lähestyä sitä kautta, milloin olohuoneen nurkan chilit kuukahtavat, mutta sitä ennen nähtiin chilin kukan ihme.
Kotona on kasvi jos toinenkin.
Piparmintun kesäkurpitsan sisko on parvekkeella. Näyttää hyvältä, muutama pieni kesäkurpitsa on kasvamassa. Mutta tänä vuonna saadaan selkeästi lähinnä lehtiä.
Tämän vuoden amppelimansikka ei ole yhtä hyvä kuin viime vuotinen, mansikoita on saatu harvakseltaan ja ovat olleet aika oudon muotoisia. Muutama on taas kasvamassa.
Mies on onnistuneesti kasvattanut pari cayenne-chiliä siemenestä taimeksi, kaksi pienempää on parvekkeella basilikan kanssa testikappaleina. Yksi lemon drop miettii jaksaisiko kasvaa isommaksi. Alanurkassa näkyy jälleen yksi avokadon siemenen idätysyritys. Padron-paprikan alku kuukahti, pari siementä olisi vielä pussissa.
Kesä etenee syksyä kohti ja parvekkeella on pari sisäkasvia, jotka aiemmin mahtuivat chilin valtaamaan tilaan. Pitänee hakea kellarista toinen puinen kasvitaso ja ryhtyä kasauspuuhiin.
Meillä ollaan chilin ystäviä.
Jo vuonna 2014 ostin keskustorin Chilifesteiltä chilin ja ajattelin, että sitä voisi kasvattaa aurinkoisella parvekkeella.
Lajikkeeltaan se oli Medina. Ensin käytiin Rubyssä yksillä.
Ja sitten käytiin Zarillossa syömässä.
Mutta ei se sitten viihtynyt enää kotiin tuotuna, ehkä sillä oli tylsää.
Fast forward. Eri asunto, matkaan tarttunut Mies ja kissoja. Koronan aikana Mies alkoi katsella YouTubesta chilinkasvatusvideoita ja sitten taloudessa on ollut lukemattomia chilejä, niin taimina kuin siemenestä kasvatettuna. Niiden kanssa on puuhattu ehkä eniten kaikista talouden kasveista (ikinä, missään asuttamassani taloudessa), mutta yhtään chiliä niistä ei kyllä ole saatu.
Nyt saatiin. Meet ”Chili, Ø14 cm, Punainen”. 17,99 Plantagenin verkkokaupassa. Lienee merkiltään Ready Red chili pepper 14 cm, tulinen koska ei vieläkään olla toivuttu ruuasta, johon yksi chili laitettiin. Saas nähdä tekeekö se yhtään sellaista chiliä, joka ei tullut kaupasta mukana.
”Chili, Ø14 cm, Punainen” on ollut kotosalla jo jonkin aikaa, mutta koska meillä kasvatetaan aina kaikkea aivan väärään aikaan, kylvi Mies muutaman jo moneen kertaan yrittämänsä keltaisen Hot Lemon -chilin siemenen taimikasvatuslaatikkoon. Itsehän laitoin sinne ylijäämäpaikoille kaksi padron-paprikan siementä. 100% itävyys, anyone?
Jaa että ollaan muutama kuukausi myöhässä? Odottakaapas kun pääsen kotikasvattamon jutuissa siihen, kun viime vuonna heinäkuun lopussa tökättiin huviksemme multaan Lidlistä vuosia sitten ostetun pikkuisen siemensetin siemenet mukana olleeseen pikkuiseen ruukkuun ja naurettiin, että ”ei ne kuitenkaan idä”. Spoiler: itivät.
Ratikalla ryytimaalle 