No aika vähiin käy.
Aiemmin tuossa pistettiin padronpaprikan siemeniä itämään, kun sellaisia tuli Prisman siemenhyllyssä vastaan. Vähän säännöstelin ja kylvin vain neljä, ja niistä tulikin neljä hienoa alkua. Ikävä kyllä lyhyellä ulkoilukerralla parvekkeella kolme neljästä edesmeni ja sitten viimeinenkin ylikasteltiin.
Eli ei muuta kuin uusia siemeniä itämään. Seuraavasta neljän erästä yksi iti.
Ja taas ollaan aivan väärään aikaan kasvattamassa.
Ensi tammi-helmikuussa pitääkin syödä pussillinen padronpaprikaa.
Ratikalla ryytimaalle 
Padron on grillattuna ihan törkeän hyvää – joskin myös törkeän tulista. Ihme lajike, sillä kaupasta ostettuna se on täysin tuleton, eikä läheskään niin hyvän makuinen. Täytyisköhän taas kokeilla sen kasvattamista, vaikka syöminen onkin kidutusta…
TykkääTykkää
Mä olen aina uskonut siihen väitteeseen, että se joka kymmenes niistä on tulinen syödessä. Vähän vaihtelee. 😀
TykkääTykkää