Piipahdetaapa muutaman vuoden päässä, joulussa jolloin Mies löysi Lidlistä sekalaisen tavaran hyllystä pienen vihannestenkasvatuspaketin. Siinä oli kesäkurpitsan, kurkun, tomaatin ja paprikan siemeniä pienissä multanapeissa, sekä pienenpienet saviset kasvatusruukut. Oli söpö setti, lähti mukaan, asettui työhuoneen kirjahyllyyn odottelemaan.
Pikakelataan viime kesään kun paketti sattui taas silmiin (hehe, kirjaimellisesti, oli myös silmään tullut silloin haavauma, siihenkin sattui) ja oli kova viljelyinnostus menossa kun em. syystä pelaaminen oli pois kuvioista, lukemaan ei pystynyt senkään vertaa ja telkkarin katsominenkin vähän niin ja näin. Niinpä siemenet laitettiin kasvatusruukkuun ja hihiteltiin, että no nuo eivät ainakaan tuosta idä.
Hold my beer, totesivat kesäkurpitsa ja kurkku, itivät, ja alkoivat kasvaa. Olipa onneksi tyhjä sininen ämpäri (koska ikinä ei tiedä mihin sellaista tarvitsee), joka täytettiin mullalla ja johon pieni taimikaksikko sitten lykättiin.
Kuinkahan isoksi kesäkurpitsa kasvaa, mietittiin taloudessa ja annettiin sille ja kurkulle lannoitteeksi merileväravinnetta, kun sitä sattui olemaan. Vieläkään en tiedä mitä mieltä kesäkurpitsat ovat merilevästä näin niinkuin lannoitusmielessä.
Kasvit kasvoivat iloisesti merilevälläkin ja vähitellen alettiin olla sitä mieltä, että ehkä sitä kurkkua ei olisi kannattanut laittaa samaan ämpäriin kesäkurpitsan kanssa. Mutta olihan siellä ämpärissä sitten tarjolla erilaisia nättejä kukkia.
Kun ei mistään mitään tiedetty (eikä kyllä tiedetä vieläkään), töpsytettiin topsy-puikolla kukkasia ja ajateltiin, että ehkä sitä tarvitaan että saadaan vihanneksia. Ja niinhän siinä sitten kävi.
Kesäkurpitsa kasvoi reippaasti ja meistä oli kauhean hauska seurata kasvun ihmettä lähietäisyydeltä, olkoonkin että lasitettunakin parveke alkoi jo vähän viilentyä.
Toinenkin kesäkurpitsa sinisen ämpärin kasviimme kehittyi, mutta jäi kovin pieneksi. Kurkku teki vain parin sentin mittaisia alkuja ja jossain vaiheessa poistettiin ämpäristä. Kasveja myös katkottiin raa’asti latvoistaan kun alkoi parvekkeen mitta loppua kesken. Ei näyttänyt haittaavan. Harmi kun ei ole tullut vastaan kuvaa kasvuston ollessa suurimmillaan.
Tänä vuonna suurempaa kesäkurpitsasatoa tavoitellaan sitten Piparmintussa. Taimi itse on vielä kotona parvekkeella, kun odotellaan vielä näiden kesäkuisten räntäsateiden loppua.
Mutta koska ei opita, Piparmintun taimen kaveri on taas parvekkeella sinisessä ämpärissä. Nyt ollaan sentään jo 2,5 kuukautta viime vuotta aiemmin liikkeellä. Ehkä tänä vuonna saisi jo kaksi kesäkurpitsaa parvekkeelta?
Ratikalla ryytimaalle 